taas sitä ollaan tässä normaalissa joskin jollain tapaa kempsussa päivärytmissä.. toisaalta mitä väliä, koska kohtahan alkaa ne mun työt ja pitää vielä tähän aikaan olla ajelemassa tuola pitkin poikin, jaellen kiltisti lehtiä iloisiin ja vähemmän iloisiin koteihin

voi vitsi kun on tapahtunut niin kauhiasti kaikkea (tämän tutustumani pojan kanssa, ajattelin kutsua häntä nimellä jii, koska helpompaa ja minusta ihan ansaitsee kirjaimensa mun mustalle valkoisessa)! nimittäin ollaan silleesti alustavasti sovittu, että hää tulee jossain ennen mun synttäreitä tänne, meille. mun synttäreinä olisi se pariisin kevään keikka, sitten lauantaina mun ja ärrän 40v-juhlat. hiih! tuntuu jotenkin ihan tosi epätodelliselta ajatukselta. tai mä en osaa yhtään hahmottaa sitä, että se olis tulossa tänne ja ja ja.. tuntuu niin kaukaiselta asialta. ääää!! ollaan nyt kahtena yönä puhuttu hurjasti puhelimessa ja tuntuu hyvältä. sillä on niin kiva ääni!! jotenkin hymyilyttää vain koko aika. koiran kanssa pihalla tuntu vähän tyhmyltä vain hymistä sielä ittekseen, mutta ainakin on pimiää.. ööm. niin. olisi hurjan kiva olla innoissaan tästä kaikesta ja kaikkea, mutta kun mä en vain kykene. en ennenku ollaan tavattu jne. koska ei voi tietää toimiiko mikään. pelkeen että on vaan pirun kiusallista ja se ei tykkää musta edes kaverina ja yyyyyyyyyyyyyy

vähän hämärää tästä kirjuttelusta tekee se, että jii ilmeisestikin lukee näitä mun höpötyksiä. se on ainut ihminen jolle oon kertonnu tästä. ajattelin, että kakkaakos mitään salailemaan kus ollaan muutenkin puhuttu aika paljon kaikesta.. mutta yritän silti kirjutella samanlaiseen tapaan ja ilman mitään oman mielen sensurointia tai jotain. mut nyt ei toimi oikein aivo

apuaaaaaa