parasta on se, kun makoillaan olkkarin lattialla patjoin repen ja sen pupuliinin kanssa ja katsellaan män som hatar kvinnoria dacapoa naamat täynnä, vaikka ne maistuvatkin hurjan pahalta. siinä havahtui kun katsoi niitä kahta salaa siihen, että oli hyvä olla. 

sen jälkeen kun repen pupuliini oli lähtenyt, oli flickan som lekte med eldenin vuoro. silloin taivas oli punainen ja repe tuhisi siinä vieressä, koska ei tainnut enää jaksaa, pieni. 

mulla on semmonen tunne, että tästä vuodesta tulee paras. tai siis, kiva ainakin. nähkääs asutaan nyt repen ja nallen kanssa samassa ruokakunnassa, uuden kaupungin yksistä pienistä kolmioista. kaikki on uutta ja jännittävää muttei niin peloittavaa, kuin syksyllä kalliossa. mutta kaiken kaikkiaan oon tosi hyvillä mielin ja odottavaisesti alkamassa tätä vuotta! mitä nyt vähän huolettaa nuo vuokrat jne maksut, kun ei ole tuista vielä selkoa.. siitä tulikin mieleeni, kattosin että filmtowniin haetaan uutta osa-aikaista. voisin varmaan hakea paikkaa..

mutta nyt - takaisin metukkajuustokurkku-ruisleipäni ja kaakauni pariin. muumit pyörimään :-)